Raamatun alkulehdillä oleva luomiskertomus on monelle tuttu juttu. Useimmat tietävät, miten Raamatussa kuvataan elämän syntyä, ihmisen luomista. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, rakkautensa kohteeksi. Hän loi ihmisen yhteyteensä paratiisiin, mutta ihminen lankesi syntiin ja rikkoi Jumalaa vastaan. Ihminen karkotettiin paratiisista ja joutui eroon jatkuvasta Jumalan yhteydestä. Jumala kuitenkin halusi murtaa "muurin" ihmisen ja Jumalan välistä antamalla ainoan poikansa Jeesuksen täydelliseksi syntien sovitukseksi. Jumala rakasti ja rakastaa maailman kaikkia ihmisiä, niin paljon, että antoi ainoan poikansa meidän tähtemme (Joh.3:16). Mietipä sitä. Pystyisitkö sinä antamaan oman ainokaisen lapsesi jonkun puolesta? Ei ehkä ihan piece of cake, vai mitä?
Elämässäni on ollut ylä- ja alamäkeä, mutta sinä aikana, kun olen ollut uskossa, niin Jumala on aina ollut kanssani. Jumala on ollut aina se, joka ei ole jättänyt minua yksin. Hän ei ole hylännyt minua silloin, kun olen tukea eniten tarvinnut. Erityisesti olen saanut tuntea Jumalan huolenpidon ja rakkauden takana olevan kevään, kesän ja nyt syksyn aikana. Olen oppinut paljon uutta Jumalasta ja olen saanut tutustua Häneen paremmin. Takanani oleva reilu puoli vuotta on ollut elämäni melkeinpä rankinta aikaa. Jotkut uskovat sanovat, että silloin kun heillä on vaikeuksia, niin he tukeutuvat Jumalaan enemmän kuin yleensä. Mutta minulla se on ollut toisin päin. Kun on tullut vaikeuksia eteen, niin olen yrittänyt ottaa ohjat omiin käsiin ja sanoa Jumalalle, että: "Kyl mä selviin itekin, emmä sua tarvi!" kunnes olen huomannut, että asiat menee vielä enemmän päin mäntyä. Ja sitten taas toisaalta, kun on mennyt hyvin, niin olen ollut lähellä Jumalaa ja iloinnut Hänestä. Niinpä olen viimeisen puolen vuoden aikana opetellut luottamaan Jumalaan kaiken keskellä ja antamaan Hänelle ohjat. Olen myöskin tajunnut, että Jumala ohjaa meitä rakkaudellaan. Hän on hyvä Jumala, joka rakastaa meitä eikä halua satuttaa. Välillä Isä sallii huonommatkin asiat elämäämme oppiaksemme lisää luottamuksesta, rakkaudesta, elämästä jne. Uskon, että Jumala on rakkaus. Jumala on rakkauden lähde, sen alku ja juuri. Tästä Raamattukin meille puhuu (1.Joh.4:8). Uskon, että ilman Jumalaa ei olisi rakkauttakaan. Uskon, että rakkaus on yksi todiste Jumalan olemassaolosta, koska rakkaus on parhain "keksintö" tässä maailmassa.
Se tieto siitä, että olen päättänyt seurata Jeesusta ja Hän on elämäni Herra, on antanut minulle rauhan. Hänen kanssaan saan elää ikuisesti, olen voittanut ikuisen elämän. Se tieto siitä, että tavoittelen jotain suurempaa, juoksen maalia kohti on antanut sydämeeni rauhan. Tiedän ja tunnen elämän oikean tarkoituksen ja olen saanut sydämeeni sen puuttuvan palan - Jumalan. Isälle olen aina Hänen rakas lapsensa eikä se muutu mihinkään, vaikka tekisin mitä. Hän on aina valmis ottamaan eksyneen lampaan syliinsä ja vuodattamaan armonsa ja rakkautensa. Hän rakastaa minua, Hän rakastaa sinua, Hän rakastaa jokaista ihmistä maailmassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti